Environmental impact bonds as a transformative policy innovation: : frames and frictions in the construction process of the Nutrient-EIB

Impact bonds have emerged as a policy innovation with the potential to change public policies towards being more outcome-based and pre-emptive – and more effective in answering sustainability challenges. This financial instrument has been used for social problems and only recently for environmental issues. One example is the Nutrient-EIB (environmental impact bond) which is in preparation to be implemented in Southwest Finland. We study involved stakeholders’ framings of the Nutrient-EIB's potential for solving problems of eutrophication of the Baltic Sea and the lock-in situation of recycled fertiliser development. Based on stakeholder interviews, we identify three interpretative frames: applying the impact investing logic, challenging agri-environmental policy, and extending experimental policy-making. We recognise frictions between the frames regarding the required knowledge base and scale. We discuss how visions of transformative outcomes may challenge each other and what kinds of barriers transformative policy innovations may face.Impact bonds have emerged as a policy innovation with the potential to change public policies towards being more outcome-based and pre-emptive – and more effective in answering sustainability challenges. This financial instrument has been used for social problems and only recently for environmental issues. One example is the Nutrient-EIB (environmental impact bond) which is in preparation to be implemented in Southwest Finland. We study involved stakeholders’ framings of the Nutrient-EIB's potential for solving problems of eutrophication of the Baltic Sea and the lock-in situation of recycled fertiliser development. Based on stakeholder interviews, we identify three interpretative frames: applying the impact investing logic, challenging agri-environmental policy, and extending experimental policy-making. We recognise frictions between the frames regarding the required knowledge base and scale. We discuss how visions of transformative outcomes may challenge each other and what kinds of barriers transformative policy innovations may face.Peer reviewe

Tulosperusteiset rahoitussopimukset osana transformatiivista ympäristöpolitiikkaa : jännitteiset kehykset Ravinne-EIB:in valmistelussa

Tulosperusteiset rahoitussopimukset ovat rantautuneet Suomeen uutena politiikkainstrumenttina, jonka keskiössä on taloudellisen tuottavuuden ja yhteiskunnallisen tai ekologisen vaikuttavuuden yhtäaikainen tavoittelu. Sopimuksia on toistaiseksi hyödynnetty niin Suomessa kuin globaalistikin lähinnä sosiaalisten ongelmien ratkaisemisen parissa, mutta viime aikoina ajattelumallia on pyritty soveltamaan myös ympäristöpolitiikassa. Tästä yksi esimerkki on vuodesta 2017 lähtien Lounais-Suomeen suunniteltu Ravinne-EIB (environmental impact bond). Tarkastelemme tässä artikkelissa, miten asiantuntijat, jotka osallistuivat Ravinne-EIB:in suunnittelutyöhön, kehystivät EIB:iä suhteessa siihen, miten se kontribuoisi ravinnekuormien aiheuttaman Itämeren rehevöitymisen ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tunnistamme toteuttamiemme asiantuntijahaastattelujen perusteella kolme toistensa kanssa risteävää kehystä, joiden kautta EIB piirtyy eri tavoin sen havitteleman sosioteknisen muutoksen strategiansa kannalta: vaikuttavuusinvestoimisen soveltamisen kehys, ympäristötukipolitiikan haastamisen kehys ja kokeilukulttuurin jatkamisen kehys. Analysoimalla näiden kehyksien jäsentymistä suhteessa toisiinsa osallistumme keskusteluihin koskien sitä, miten politiikkainstrumentit kuten EIB:it voivat toimia osana transformatiivista politiikkaa.Peer reviewe

Androgen receptor uses relaxed response element stringency for selective chromatin binding and transcriptional regulation in vivo

Peer reviewe

Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti

Digiosallisuus Suomessa -hankkeen tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuva digiosallisuuden kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista sekä mittaristo, jota voidaan hyödyntää digiosallisuuden arvioinnissa. Hankkeen väliraportissa on tuotettu kokoava selvitys digiosallisuuden käsitteestä ja määritelmistä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Väliraportissa käydään läpi digiosallisuutta avaavia lähikäsitteitä sekä digiosallisuuden keskeisimpiä osa-alueita. Olennaiseksi jäsennykseksi väliraportissa nousee yksilöiden ja erilaisten käyttäjäryhmien kokemus digiosallisuudesta sekä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin ja yritysten, rooli yksilöiden tai ryhmien digiosallisuuden mahdollistajina. Käsiteanalyysin perusteella digiosallisuus jakautuu kahteen erilliseen näkökulmaan. Digiosallistuminen tarkoittaa osallistumista yhteiskunnan toimintaan digitaalisten välineiden, sovellusten ja palveluiden kautta. Digiosallistaminen puolestaan kuvastaa niitä osallistamistoimia, jotka vaikuttavat myönteisesti digiosallisuuden ympäristötekijöihin. Kokonaisuutena digiosallisuus on osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Digiosallisuus Suomessa : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti

Digiosallisuus Suomessa -hankkeessa laadittiin aluksi digiosallisuuden käsiteanalyysi eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Käsiteanalyysi ja sen pohjalta muodostettu digiosallisuuden määritelmä osa-alueineen on julkaistu erillisenä väliraporttina (Hänninen ym. 2021b). Siinä tunnistettiin digiosallisuuden kuusi osa-aluetta: infrastruktuuri ja teknologiset välineet; saavutettavuus; turvallisuus ja luotettavuus; taidot, osaaminen ja digituki; käytettävyys; käyttäminen ja hyödyt. Tähän pohjautuen loppuraporttiin on koottu ehdotus digiosallisuuden mittaristoksi seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi, digiosallisuuden kansallinen tilannekuva ja digiosallisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä. Loppuraportin aineisto koostuu 43 asiantuntija- ja 12 tapauskuvaushaastattelusta, asiakirja-aineistosta sekä työpajatyöskentelystä. Digiosallisuuden edistämiseksi hanke suosittelee, että poikkihallinnollista ja -sektoraalista yhteistyötä lisättäisiin ja että digipalveluiden kehitystyössä huomioitaisiin käyttäjälähtöisesti digiosallisuuden kaikki osa-alueet. Myös digiosallisuuden toteutumista ja kehitystä on tärkeä seurata huomioiden erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät sekä erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä